Nettiroolipelit - vaiettu, mutta niin äänekäs

Roolipeleistä (jotka eivät ole videopelejä) luettaessa usein ensimmäisenä tulevat mieleen joko erilaiset ja kaikenkirjavat pöytäroolipelit, tai sitten larppaus. Itse kuitenkin pieneltä Lapin paikkakunnalta tulevana en koskaan oikeastaan saanut mahdollisuutta kyseisten roolipelimuotojen kokeilemiseen, saati sitten pelaamiseen. Niiden sijaan löysin kuitenkin nettiroolipelit, joiden koen vaikuttaneen paljolti sekä sosiaalisuuteeni internetissä että omaan kirjoittamis- ja piirtämisharrastukseeni.

Kaikessa lyhykäisyydessään nettiroolipelit ovat eräänlainen epäpyhä lautaroolipelien ja improvisaatioproosan välimuoto: yleensä peli etenee niin, että pelaaja A kirjoittaa tapahtumaa oman hahmonsa näkökulmasta, pelaaja B tekee samoin mutta lisää tapahtuumiin jotain uutta ja A jatkaa samaan malliin. Nettiroolipeleissä on sääntöjä, jotka esimerkiksi kieltävät toisen hahmon "liikuttamisen" ilman vastapelaajan lupaa, eikä oma hahmo saa olla täysin haavoittumaton. Hahmonluonti usein kuitenkin perustuu lähinnä tekstillä tuotettuun materiaaliin, ja esimerkiksi elämäpisteitä, vahvuuspisteitä tai muitakaan pistetyyppisiä vahvuus/heikkousluokituksia ei kasata tai laiteta mihinkään ylös. Nettiroolipelit ovatkin tässä mielessä monia pöytäroolipelejä vapaampia hahmonluonnissa, mutta samalla pelaajalle itselleen jää suuri vastuu siitä, että hän osaa jatkuvasti tasapainottaa hahmoaan ja peilata sitä vastapelaajan hahmoon.

Nettiroolipelejä löytää laidasta laitaan, ja pelityyli- ja teemat vaihtelevat toisinaan hyvin rajusti: olen esimerkiksi nähnyt pelejä, joissa pelataan lähinnä yhden lauseen pituisilla vastauksilla, ja pelejä, joissa puolestaan vastaus lähentelee jopa parin sivun pituista, hyvin rönsyilevää ja esteettistä proosaa. Lisäksi monet nettiroolipelit perustuvat johonkin jo olemassa olevaan maailmaan tai sarjaan, mutta myös täysin originaalien maailmojen ja tarinoiden määrä on huomattava - itse olen pelannut lähes ainoastaan roolipeleissä, joissa maailmanrakennus on ylläpitäjien omaa käsialaa. Mielenkiintoista on myös se, että vaikka pelin ylläpitäjät asettavatkin tietynlaisen maailman peliin ja saattavat aika ajoin viedä juonta eteenpäin erilaisten tapahtumien ja spesiaalihahmojen vierailujen muodossa, jää juonen kuljetus silti pääosin itse pelaajien harteille. Se on enemmän sääntö kuin poikkeus nettiroolipeleissä. Toisaalta tämä antaa jokaiselle mahdollisuuden vaikuttaa peliin hahmonsa valinnoilla, mutta toisaalta se vaatii myös sitä, että pelaajat ovat kiinnostuneita juonen viemisestä eteenpäin - valitettavan usein pelaajia kiinnostaa lopulta enemmän hahmojen väliset suhteet, kuin itse pelimaailman rakentaminen ja juonen eteen vieminen. Toki on myös pelejä, joissa ylläpitäjät ottavat ohjat kokonaan, mutta ne tuntuvat olevan hyvin harvinaisia.

Pöytäroolipelit koetaan usein miesten harrastukseksi, todennäköisesti niiden historian takia: niiden alkuperäinen kohderyhmä kuitenkin olivat pääosin miehet. Nettiroolipeleissä taas harrastajakunta tuntuu kuitenkin olevan pääosin naisia: olen roolipelannut vuodesta 2010 asti, ja valtaosa peleistä, joissa olen ollut mukana, on ollut naisvaltaisia. Nettiroolipeleille ei kuitenkaan sinällään ole mitään erikoista ja markkinoitua kohderyhmää, joten myös muiden sukupuolten edustajien kynnys pelata on hyvin matala. Naispelaajat kun muutenkin ovat omaan kokemukseeni nojaten usein huomattavasti avoimempia toisten sukupuolten edustajien mukaan päästämisestä. Olen usein ollut roolipeliryhmän ainoa miespuolinen jäsen, eikä se ole tuntunut muuttavan menoa miksikään.

Nettiroolipeleillä on erityinen paikka sydämessäni, sillä oikeastaan juuri nettiroolipelaaminen innosti minut takaisin kirjoitusharrastuksen ja hahmonluonnin pariin. Suurin osa lähimmistä kavereistani on tavattu myös nimenomaan nettiroolipelien parissa, sillä mikä olisikaan tehokkaampi tapa tutustua ihmisiin kuin keskustella privaatissa pelijuonten ohella aina sitä sun tätä arkielämästä. Olen myös itse ylläpitänyt muutamaaroolipeliryhmää, joista uusin on kunnianhimoisesti ollut pystyssä jo melkein kaksi vuotta. Sisällissotaa on käyty, hahmoja kuollut ja muutamia herttaisia pareja syntynyt. Hauskinta on kuitenkin pelaajien kanssa yhdessä juonen eteenpäin pyörittäminen ja hahmojen väliset suhteet, sekä erilaisten hahmojen pelaaminen: itse esimerkiksi rakastan kovasti yhtä pelihahmoani, joka kyllä pitää kaikista, mutta josta suuri osa ei kuitenkaan pidä tämän vähintäänkin arveluttavien moraalien vuoksi. Roolipelaaminen on palauttanut myös motivaation kirjoittamiseen yleensä: kirjoitan yleensä melko pitkiä pelivastauksia jo sinällään, mutta hahmojen taustatarinat ja muut roolipelin ulkopuoliset tapahtumat ovat kuitenkin myös osaltaan innoittaneet kirjoittamaan enemmän. Sen jälkeen muihinkin projekteihin on ollut helppo tarttua. Roolipelaamisesta on ollut hyötyä myös kirjoittamiseen liittyvissä opinnoissa - tosin roolipelaan nykyään niin paljon ainoastaan englanniksi, että suomen kielen taitoni itsessään on nyt pahasti ruosteessa.

Kirjoittamisen ja nettiroolipelien välillä näyttää olevan vahva side. On toisinaan kuitenkin hankala sanoa, innoittaako nettiroolipelaaminen kirjoittamaan yleisesti, vai innoittaako yleinen kirjoittaminen nettiroolipelaamaan Useissa nettiroolipeleissä juuri pelaajien mielikuvitus ja yhteistyöyky, sekä hahmojen väliset suhteet saavat hyvin suuren osan, joka puolestaan on omiaan ruokkimaan mielikuvitusta ja samalla kirjoitusinspiraatiota. Siksi onkin sääli, että nettiroolipeleistä puhutaan vähän, vaikka pelaajia on hyvin paljon. Toki ne ovat yleistyneet vasta suhteellisen hiljattain internetin myötä, mutta erityisesti suomen roolipeliskenessä niillä on vankka asema: pelasin niitä jo nuorena, ja niitä pelataan suomessa erityisesti foorumeilla edelleen.