Otin hyllyltäni ensimmäisen tuotantokauden DVD:t ja aloitin maratonini. Seuraavana päivänä katselin jo toista kautta ja sitä seuraavana kolmatta jne. Neljännen kauden kohdalla silmäni seisoivat hieman päässä, mutta havahduin ”koomastani” kahdeksannentoista jakson kohdalla. Jakson nimi oli ”Hirviö kirjan lopussa” (The Monster at the End of This Book) ja siinä Sam ja Dean saavat selville, että (spoiler alert) Chuck niminen profeetta on kirjoittanut veljesten seikkailuista Supernatural nimisen kirjasarjan Carver Edlund salanimellä. Melko pian veljekset googlailevat mitä kaikkea kirjoista on puhuttu ja heille selviää, että eräät kirjasarjan faneista kirjoittelevat fanfiktioneja ja osa niistä ficeistä on veljesten välistä slash fiktiota. Tutummin Wincest fiktiota.
Kyseinen kohtaus on humoristinen ja tunnustan katsoneeni kohtauksen huvittuneena, mutta samalla en saanut mielestäni sitä vaikutelmaa, että jakson kautta puhuttiin suoraan faneille mm. Wincestistä. Kohtauksen aihe (Wincest) kun on tosielämään perustuva juttu, kuten MiaS kirjoituksessaan kävi vähän läpi. Jakson kautta annettiin veljesten oma käsitys tähän fanittamisen muotoon.
Dean: There are 'Sam girls' and 'Dean girls' and – what's a 'slash fan'?
Sam: As in... Sam-slash-Dean. Together.
Dean: Like, together together?
Sam: Yeah.
Dean: They do know we're brothers, right?
Sam: Doesn't seem to matter.
Dean: Oh, come on. That... That's just sick. We got to find this Carver Edlund.
(kaikki kunnia supernaturalwikille, josta lainaus on peräisin)
Myöhäisemmän kauden jaksossa tutustutaan kirjasarjan faneihin ja Wincest faneihin. Ensimmäisiä näistä on Becky Rosen hahmo, joka on Supernatural kirjasarjan suuri fani sarjan maailmassa. Hän on myös suuri Wincest fani ja hänet nähdään ensimmäisen kerran viidennen kauden avausjaksossa ”Paholaisen Paluu” (Sympathy for the Devil) kirjoittamassa Wincest fanfiktiota. Beckyn Wincest ja Sam fanittamisesta annetaan huvittava/mielenkiintoinen kuva Chuckin kontaktoidessa Beckyn:
Becky: Oh my God! You. You’re -
Chuck: Carver Edlund. Yeah. Hi, Becky.
Becky: You got my letters and my marzipan.
Chuck: Yeah, yeah. Um, yummy. But, uh -
Becky: I am your number one fan. You know, I’m Samlicker81.
Chuck: I’m sorry, you're what?
Becky: Webmistress at morethanbrothers.net
Chuck: Oh, yeah, no yeah. You’re my number one fan! That’s why I contacted you. You’re the only one who’ll believe me.
Becky: Are you alright?
Chuck: No, I’m being watched. Okay, not now, at least I don’t think so. But I don’t have much time. I need your help.
Becky: You need MY help?!
Chuck: That’s right. I need you to get a message to Sam and Dean. Okay?
Becky: Look, Mr. Edlund. Yes, I’m a fan, but I really don’t appreciate being mocked. I know that Supernatural's just a book, okay? I know the difference between fantasy and reality.
Chuck: Becky, it’s all real.
Becky: [extremely excited] I knew it!!
(edelleen kaikki kunnia supernaturalwikille)
Becky hahmon kautta sarja antaa faneille yhdenlaiset kasvot. Tosin melko pian tätä yhdenlaista faniuden käsitystä kasvatetaan tutustumalla muihin Supernatural kirjojen faneihin. Viidennen kauden jaksossa nimeltä ”Oikea Haamujengi” (The Real Ghostbusters) Becky saa veljekset osallistumaan Supernatural kirjojen fan conventioniin huijaamalla heitä, ja Sam ja Dean pääsevät tutustumaan läheltä heidän elämästään kertovaan fanitus tapahtumaan ja muihin kirjasarjan faneihin:
Con Manager: Welcome to the first annual Supernatural convention. At 3.45 in the Magnolia room we have the panel, 'Frightened Little Boy: The Secret Life of Dean'. And at 4.30 there's the 'Homoerotic Subtext of Supernatural.' Oh, and of course the big hunt starts at 7 pm sharp. But right now, right now I'd like to introduce the man himself. The creator, the writer of the Supernatural books. The one, the only, Carver Edlund!
(all hail supernaturalwiki)
Antamani esimerkit ovat sarjan sisällä tapahtuvasta keskustelusta faniensa kanssa, mutta keskustelut Supernaturalin fanien ja sarjan välillä eivät tapahdu vain ja ainoastaan sarjan sisällä. Internetin ja kirjeiden yms. lisäksi fanit pääsevät keskustelemaan sarjojen luojien, tähtien, tuottajien ja kirjoittajien kanssa erilaisissa Comic Coneissa, ja muissa vastaavanlaisissa tapahtumissa. Nostankin esille mielenkiintoisen kohdan Supernaturalin 2014 Comic Con tapahtumasta, jossa fani nosti kissan pöydälle sarjan kirjoittajien/tuottajien päätöksestä tappaa yksi sarjan suosituista naishahmoista (sarjan naishahmot tuppaavat kuolemaan, kun taas miespuoliset hahmot tuppaavat porhaltamaan sarjassa kaudesta toiseen (on poikkeuksia)).
https://youtu.be/1BYjUTyoEP4?t=35m5s
Klipistä oli selvästi nähtävissä sarjan tähtien reaktio kysymykseen vs. sarjan kirjoittajien/tuottajien reaktio. En voi itse kommentoida oliko hahmon tappaminen turhaa tarinan kannalta, sillä lakkasin katsomasta sarjaa kauan ennen kyseistä tapahtumaa. Videosta on nähtävillä, kuinka fanit asettavat kyseenalaiseksi erään sarjan taustalla olevan ongelman: onko naispuolisen hahmon olemassaolo ja kuolema sarjassa vain juonenkäänne, jolla tuodaan enemmän asioita miespuolisen hahmon tarinaan?
En kuitenkaan käsittele tässä kirjoituksessani tuota kysymystä. Pikemminkin tämä kaikki toimii aasinsiltana itse aiheeseeni: Fanien ja sisällöntuottajien väliseen kommunikaatioon.
Mikäli haluaa lukea aihetta liippaavasta kirjasta, jossa käsitellään mm. fanituotantoa ja sisällöntuottajia, niin kehotan vilkaisemaan Henry Jenkinsin ”Convergence Culture : Where Old and New Media Collide” kirjan, josta otin seuraavan lainauksen koskien fanituotantoa nykyään (s. 133):
”Grant McCracken, the cultural anthropologist and industry consultant, suggests that in the future, media producers must accommodate consumer demands to participate or they will run the risk of losing the most active and passionate consumers to some other media interest that is more tolerant […]”
Lainaus koski tosiaan fanituotantoa, mutta otin lainauksen siitä syystä, että mielestäni samaa ideologiaa voidaan soveltaa fanien ja sisällöntuottajien väliseen keskusteluun. Fanituotanto on yksi osa faniutta/nörttiyttä, mutta fanittamisen kohteesta keskusteleminen on myös yksi keskeinen osa faniutta/nörttiyttä. Näiden keskustelujen voisi olettaa olevan vain fanien/nörttien välisiä keskusteluja, mutta ne ovat laajempia. Keskustelussa on mukana myös sisällöntuottajat eli esim. Supernatural sarjojen pyörittäjät.
Nykyiset some-kanavat antavat tälle keskustelulle nopean tahdin. Esim. Twitter tarjoaa nopean kysymys ja vastaus alustan. Fanit voivat tätä kautta tiedustella mahdollisia tulevia juonenkäänteitä, esittää kommenttia johonkin tiettyyn jaksoon (esim. live twiittaaminen jakson aikana), tai osoittaa mielenkiintoansa tiettyyn sarjaan. Tumblr taas tarjoaa alustan pidemmille ja laajemmille keskusteluille ja monilla sarjoilla on oma Tumblr tilinsä, kuten Doctor Wholla. On toki olemassa muitakin sivustoja fanien ja sisällöntuottajien väliseen keskusteluun, kuten Facebook. Se miten näitä tilejä käytetään, riippuu sisällöntuottajasta. Toiset sisällöntuottajat voivat käyttää näitä alustoja informaation levittämiseen, toiset kommunikoimaan fanien kautta.
Miksi siis tällainen kommunikaatio on tärkeää? Kuten Jenkinsin kirjasta oleva lainaus kertoo, niin yhteisöllisen ja aktiivisen faniuden saamiseksi/ylläpitämiseksi on tärkeää pitää yllä keskusteluja fanien kanssa. Tämä ei ole mitenkään uutta. Kirjeitse käyty keskustelu fanien ja toisten fanien/sisällöntuottajien kanssa oli läsnä fanittamisen alkutaipaleesta lähtien. Keskustelemalla fanien ja nörttien kanssa sisällöntuottajat saavat pidettyä paremmin faneistaan kiinni ja ylläpitävät asiakassuhdettaan heidän kanssaan. Fanien kanssa käyty keskustelu voidaan nähdä tietynlaisena asiakaspalveluna. Mikäli sitä ei ole, niin sen kyllä huomaa. Jos kommunikaatio toimii, niin se kanssa huomataan.
Kommunikaatio ei kuitenkaan tule ilman kompastuskiviä, mistä antamani Supernaturalin 2014 Comic Con tapahtuman video on yksi esimerkki. Fanien mielipiteet ja aiheelliset kommentit voivat olla sisällöntuottajille ongelmallisia, koska ne voi pureutua aiheellisiin ongelmiin. Ongelmallisuus lisääntyy, mikäli esille tuotuihin ongelmakohtiin ei anneta ratkaisuja. Näitä ongelmia voi olla mm. heteronormatiivisen näkökulman vahvistaminen sarjassa, queerbaiting, naisten käyttäminen vain miesten juonten edistäjänä, ei valkoisten ihmisten poissaolo sarjassa jne. Nämä esimerkit tulevat ensimmäisenä mieleen, koska näihin yleensä törmää fanien postauksia lukiessa heidän antaessaan negatiivista palautetta sarjasta.
Toisaalta fanien liiallinen kuunteleminen voi olla vahingollista sarjalle. Mikäli kuunnellaan liikaa faneja, muokataan juonenkäänteitä palvelemaan tiettyjen fanien toiveita, niin vaarana on alkuperäisen idean katoaminen. Sarja voi muokkautua niin erilaiseksi, että se kadottaa merkityksensä fanien keskuudessa palvellessaan vain tiettyjä faneja. Lisäksi ongelmaksi muodostuu copyright asiat. Jos sarjojen tuottajat alkavat muokkailla liikaa sarjojen juonia palvelemaan joitain fanien ideoita, niin kenen idea joku juonenkäänne loppupelissä olikaan? Oikeudessa tavataan. Asiasta voi kuitenkin olla eri mieltä ja nähdä positiivisemmat puolet fanien kuunteluun.
Fanien ja sisällöntuottajien välinen keskustelu on tärkeää, ja seuraan mielenkiinnolla miten se tulee muuttumaan ja kehittymään jatkossa. Fanien ja nörttien panos sisältöä ajatellen on yksi asia, mikä voi nousta kuumaksi keskusteluksi jatkossa. Minua myös kiinnostaisi kuulla muitten ajatuksia aiheeseen liittyen.
Lähteet:
Jenkins, Henry (2006) Convergence Culture : Where Old and New Media Collide. New York: NYU Press.
Kyseinen kohtaus on humoristinen ja tunnustan katsoneeni kohtauksen huvittuneena, mutta samalla en saanut mielestäni sitä vaikutelmaa, että jakson kautta puhuttiin suoraan faneille mm. Wincestistä. Kohtauksen aihe (Wincest) kun on tosielämään perustuva juttu, kuten MiaS kirjoituksessaan kävi vähän läpi. Jakson kautta annettiin veljesten oma käsitys tähän fanittamisen muotoon.
Dean: There are 'Sam girls' and 'Dean girls' and – what's a 'slash fan'?
Sam: As in... Sam-slash-Dean. Together.
Dean: Like, together together?
Sam: Yeah.
Dean: They do know we're brothers, right?
Sam: Doesn't seem to matter.
Dean: Oh, come on. That... That's just sick. We got to find this Carver Edlund.
(kaikki kunnia supernaturalwikille, josta lainaus on peräisin)
Myöhäisemmän kauden jaksossa tutustutaan kirjasarjan faneihin ja Wincest faneihin. Ensimmäisiä näistä on Becky Rosen hahmo, joka on Supernatural kirjasarjan suuri fani sarjan maailmassa. Hän on myös suuri Wincest fani ja hänet nähdään ensimmäisen kerran viidennen kauden avausjaksossa ”Paholaisen Paluu” (Sympathy for the Devil) kirjoittamassa Wincest fanfiktiota. Beckyn Wincest ja Sam fanittamisesta annetaan huvittava/mielenkiintoinen kuva Chuckin kontaktoidessa Beckyn:
Becky: Oh my God! You. You’re -
Chuck: Carver Edlund. Yeah. Hi, Becky.
Becky: You got my letters and my marzipan.
Chuck: Yeah, yeah. Um, yummy. But, uh -
Becky: I am your number one fan. You know, I’m Samlicker81.
Chuck: I’m sorry, you're what?
Becky: Webmistress at morethanbrothers.net
Chuck: Oh, yeah, no yeah. You’re my number one fan! That’s why I contacted you. You’re the only one who’ll believe me.
Becky: Are you alright?
Chuck: No, I’m being watched. Okay, not now, at least I don’t think so. But I don’t have much time. I need your help.
Becky: You need MY help?!
Chuck: That’s right. I need you to get a message to Sam and Dean. Okay?
Becky: Look, Mr. Edlund. Yes, I’m a fan, but I really don’t appreciate being mocked. I know that Supernatural's just a book, okay? I know the difference between fantasy and reality.
Chuck: Becky, it’s all real.
Becky: [extremely excited] I knew it!!
(edelleen kaikki kunnia supernaturalwikille)
Becky hahmon kautta sarja antaa faneille yhdenlaiset kasvot. Tosin melko pian tätä yhdenlaista faniuden käsitystä kasvatetaan tutustumalla muihin Supernatural kirjojen faneihin. Viidennen kauden jaksossa nimeltä ”Oikea Haamujengi” (The Real Ghostbusters) Becky saa veljekset osallistumaan Supernatural kirjojen fan conventioniin huijaamalla heitä, ja Sam ja Dean pääsevät tutustumaan läheltä heidän elämästään kertovaan fanitus tapahtumaan ja muihin kirjasarjan faneihin:
Con Manager: Welcome to the first annual Supernatural convention. At 3.45 in the Magnolia room we have the panel, 'Frightened Little Boy: The Secret Life of Dean'. And at 4.30 there's the 'Homoerotic Subtext of Supernatural.' Oh, and of course the big hunt starts at 7 pm sharp. But right now, right now I'd like to introduce the man himself. The creator, the writer of the Supernatural books. The one, the only, Carver Edlund!
(all hail supernaturalwiki)
Antamani esimerkit ovat sarjan sisällä tapahtuvasta keskustelusta faniensa kanssa, mutta keskustelut Supernaturalin fanien ja sarjan välillä eivät tapahdu vain ja ainoastaan sarjan sisällä. Internetin ja kirjeiden yms. lisäksi fanit pääsevät keskustelemaan sarjojen luojien, tähtien, tuottajien ja kirjoittajien kanssa erilaisissa Comic Coneissa, ja muissa vastaavanlaisissa tapahtumissa. Nostankin esille mielenkiintoisen kohdan Supernaturalin 2014 Comic Con tapahtumasta, jossa fani nosti kissan pöydälle sarjan kirjoittajien/tuottajien päätöksestä tappaa yksi sarjan suosituista naishahmoista (sarjan naishahmot tuppaavat kuolemaan, kun taas miespuoliset hahmot tuppaavat porhaltamaan sarjassa kaudesta toiseen (on poikkeuksia)).
https://youtu.be/1BYjUTyoEP4?t=35m5s
Klipistä oli selvästi nähtävissä sarjan tähtien reaktio kysymykseen vs. sarjan kirjoittajien/tuottajien reaktio. En voi itse kommentoida oliko hahmon tappaminen turhaa tarinan kannalta, sillä lakkasin katsomasta sarjaa kauan ennen kyseistä tapahtumaa. Videosta on nähtävillä, kuinka fanit asettavat kyseenalaiseksi erään sarjan taustalla olevan ongelman: onko naispuolisen hahmon olemassaolo ja kuolema sarjassa vain juonenkäänne, jolla tuodaan enemmän asioita miespuolisen hahmon tarinaan?
En kuitenkaan käsittele tässä kirjoituksessani tuota kysymystä. Pikemminkin tämä kaikki toimii aasinsiltana itse aiheeseeni: Fanien ja sisällöntuottajien väliseen kommunikaatioon.
Mikäli haluaa lukea aihetta liippaavasta kirjasta, jossa käsitellään mm. fanituotantoa ja sisällöntuottajia, niin kehotan vilkaisemaan Henry Jenkinsin ”Convergence Culture : Where Old and New Media Collide” kirjan, josta otin seuraavan lainauksen koskien fanituotantoa nykyään (s. 133):
”Grant McCracken, the cultural anthropologist and industry consultant, suggests that in the future, media producers must accommodate consumer demands to participate or they will run the risk of losing the most active and passionate consumers to some other media interest that is more tolerant […]”
Lainaus koski tosiaan fanituotantoa, mutta otin lainauksen siitä syystä, että mielestäni samaa ideologiaa voidaan soveltaa fanien ja sisällöntuottajien väliseen keskusteluun. Fanituotanto on yksi osa faniutta/nörttiyttä, mutta fanittamisen kohteesta keskusteleminen on myös yksi keskeinen osa faniutta/nörttiyttä. Näiden keskustelujen voisi olettaa olevan vain fanien/nörttien välisiä keskusteluja, mutta ne ovat laajempia. Keskustelussa on mukana myös sisällöntuottajat eli esim. Supernatural sarjojen pyörittäjät.
Nykyiset some-kanavat antavat tälle keskustelulle nopean tahdin. Esim. Twitter tarjoaa nopean kysymys ja vastaus alustan. Fanit voivat tätä kautta tiedustella mahdollisia tulevia juonenkäänteitä, esittää kommenttia johonkin tiettyyn jaksoon (esim. live twiittaaminen jakson aikana), tai osoittaa mielenkiintoansa tiettyyn sarjaan. Tumblr taas tarjoaa alustan pidemmille ja laajemmille keskusteluille ja monilla sarjoilla on oma Tumblr tilinsä, kuten Doctor Wholla. On toki olemassa muitakin sivustoja fanien ja sisällöntuottajien väliseen keskusteluun, kuten Facebook. Se miten näitä tilejä käytetään, riippuu sisällöntuottajasta. Toiset sisällöntuottajat voivat käyttää näitä alustoja informaation levittämiseen, toiset kommunikoimaan fanien kautta.
Miksi siis tällainen kommunikaatio on tärkeää? Kuten Jenkinsin kirjasta oleva lainaus kertoo, niin yhteisöllisen ja aktiivisen faniuden saamiseksi/ylläpitämiseksi on tärkeää pitää yllä keskusteluja fanien kanssa. Tämä ei ole mitenkään uutta. Kirjeitse käyty keskustelu fanien ja toisten fanien/sisällöntuottajien kanssa oli läsnä fanittamisen alkutaipaleesta lähtien. Keskustelemalla fanien ja nörttien kanssa sisällöntuottajat saavat pidettyä paremmin faneistaan kiinni ja ylläpitävät asiakassuhdettaan heidän kanssaan. Fanien kanssa käyty keskustelu voidaan nähdä tietynlaisena asiakaspalveluna. Mikäli sitä ei ole, niin sen kyllä huomaa. Jos kommunikaatio toimii, niin se kanssa huomataan.
Kommunikaatio ei kuitenkaan tule ilman kompastuskiviä, mistä antamani Supernaturalin 2014 Comic Con tapahtuman video on yksi esimerkki. Fanien mielipiteet ja aiheelliset kommentit voivat olla sisällöntuottajille ongelmallisia, koska ne voi pureutua aiheellisiin ongelmiin. Ongelmallisuus lisääntyy, mikäli esille tuotuihin ongelmakohtiin ei anneta ratkaisuja. Näitä ongelmia voi olla mm. heteronormatiivisen näkökulman vahvistaminen sarjassa, queerbaiting, naisten käyttäminen vain miesten juonten edistäjänä, ei valkoisten ihmisten poissaolo sarjassa jne. Nämä esimerkit tulevat ensimmäisenä mieleen, koska näihin yleensä törmää fanien postauksia lukiessa heidän antaessaan negatiivista palautetta sarjasta.
Toisaalta fanien liiallinen kuunteleminen voi olla vahingollista sarjalle. Mikäli kuunnellaan liikaa faneja, muokataan juonenkäänteitä palvelemaan tiettyjen fanien toiveita, niin vaarana on alkuperäisen idean katoaminen. Sarja voi muokkautua niin erilaiseksi, että se kadottaa merkityksensä fanien keskuudessa palvellessaan vain tiettyjä faneja. Lisäksi ongelmaksi muodostuu copyright asiat. Jos sarjojen tuottajat alkavat muokkailla liikaa sarjojen juonia palvelemaan joitain fanien ideoita, niin kenen idea joku juonenkäänne loppupelissä olikaan? Oikeudessa tavataan. Asiasta voi kuitenkin olla eri mieltä ja nähdä positiivisemmat puolet fanien kuunteluun.
Fanien ja sisällöntuottajien välinen keskustelu on tärkeää, ja seuraan mielenkiinnolla miten se tulee muuttumaan ja kehittymään jatkossa. Fanien ja nörttien panos sisältöä ajatellen on yksi asia, mikä voi nousta kuumaksi keskusteluksi jatkossa. Minua myös kiinnostaisi kuulla muitten ajatuksia aiheeseen liittyen.
Lähteet:
Jenkins, Henry (2006) Convergence Culture : Where Old and New Media Collide. New York: NYU Press.
3 kommenttia:
"Jos sarjojen tuottajat alkavat muokkailla liikaa sarjojen juonia palvelemaan joitain fanien ideoita, niin kenen idea joku juonenkäänne loppupelissä olikaan?"
Tiedän esimerkiksi muutamia fanittamiani käsikirjoittajia, jotka eivät suostu lukemaan fanien heille lähettämiä käsikirjoituksia, ideoita yms. aivan juurikin tästä syystä: helpompi olla tyly tai tiukka, kuin joutua rosikseen myöhemmin kun kys. fani päättääkin haastaa oikeuteen ideoiden varastamisesta. Esimerkiksi Jane Espenson (Buffy the Vampire Slayer, Once Upon A Time) on vuosikausia jakanut mielellään neuvoja aloitteleville käsikirjoittajille, mutta kieltäytyy järjestelmällisesti lukemasta kenenkään käsiksiä.
Toisaalta fanien kuunteluun yhdenlaisen ohjenuoran tarjoaa Joss Whedon: aikoinaan, kun hänelle alkoi kehkeytyä maine GRRM-tason hahmontappajana, Whedon totesi AVClubin haastattelussa näin: "Don't give people what they want, give them what they need." (http://www.avclub.com/article/joss-whedon-13730) Niin, fanit haluaa ja haluaa, mutta jonkun pitää isällisesti/äidillisesti sanoa, että mitä he haluavat: hyvää draamaa. "No one's going to go see the story of Othello going to get a peaceful divorce. People want the tragedy. They need things to go wrong, they need the tension." (samasta haastattelusta)
Niin ja: Supernaturalin tekijöiden ja fanien välinen suhde on kyllä mainio esimerkki hyvin toksisesta suhteesta. Välillä tekee pahaa katsoa sitä häpeilemätöntä faneille vittuilua, mitä sarjassa harrastetaan. Musikaalijakso jostain sieltä yhdeksänneltä tai kymmenenneltä kaudelta on aivan kidutusta, johon ei auta edes aivan huikea versio Carry On My Wayward Sonista. Vuosikaudet tätä pahoinvoinnin spiraalia sivusta seuranneena jaksan aina ihmetellä, miten kukaan viitsii enää edes sanoa olevansa sarjan fani. (Itsehän en ole, enkä suinkaan siis ole katsonut sitä kymmentä kautta. En en. Hys. (The best parts are when they cry.))
Heini R: Hyvä kun mainitsit tuon Supernaturalin toksisen suhteen. Olen itse seurannut siitä käytyä keskustelua ja se on kyllä ajoittain erittäin mielenkiintoista. Ymmärsin että varsinkin alkuaikoina Destiel fanitukseen suhtauduttiin hyvin nyrpeästi coneissa, mutta nyt on ilmeisesti asia toisin (erään lukemani postauksen mukaan). Paha sanoa itse asiaan mitään, kun en ole coneissa käynyt ja olen niin jäljessä sarjan tapahtumista.
Ensimmäiseen kommenttiisi liittyen suosittelen katsomaan Stephen Fryn haastattelu J.K Rowlingista: https://youtu.be/p2Qraoyqajs
Siinä käy hyvin ilmi mainitsemasi asia, eli oikeusjuttujen pelko, kun fanit pyrkivät antamaan ideoitaan kirjoittajalle ja miten siihen suhtaudutaan kustantajan/agenttien toimesta. Tämä antaa mielenkiintoisen katsauksen ja mieleen herää miten fanien kohtaamiset ja kysymykset sisällön tuottajien (kirjailijoiden yms.) kanssa menisi, jos joku fani antaa siellä suoraan kirjoittajalle ”ideoita”.
Lähetä kommentti