sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

HBO:n Newsroom: Uuden nörttiyden kuva?

Kulttuuriviittauksia. Älykkömeininkiä. Sosiaalista kömpelyyttä. Informaatioteknologiaa. Sukupuolikysymysten kommentointia. Yleistä nörttimäisyyttä.

Aaron Sorkinin poliittinen draama Newsroom (HBO, 2012-2014) kertoo kuvitteellisen amerikkalaisen uutistoimituksen kamppailusta paremman journalismin puolesta. Se ei ole nörttisarja sillä tavalla kuin vaikkapa The Big Bang Theory, mutta sillä on silti sanottavaa 2000-luvun valtavirtaistuvasta nörttiydestä.

Hahmot eivät ehkä selkeästi identifioidu nörteiksi – lukuun ottamatta yhtä tietokonenörttiä – mutta heistä monessa on tiettyjä nörttimäisiä piirteitä. Taloustoimittaja Sloan Sabbith on maanisen kiinnostunut pörssivaihteluista ja talouspolitiikasta, tuottaja Jim Harper puolustaa kiinnostustaan scifi-sarjoihin ja uutisankkuri Will McAvoy osoittaa tietämystään siteeraamalla milloin mitäkin kulttuurintuotetta.

Yleensä sarja ei tee nerd- ja geek-aiheistaan suurta numeroa, vaan nörttiys lomittuu sujuvasti nopeatempoisen älykkään sanailun ja yleisen maailmasta ja kulttuurista kiinnostuneen keskustelun joukkoon. Tämän voi nähdä merkkinä nörttiyden viimeaikaisesta valtavirtaistumisesta. Toisaalta sarjassa on myös tilanteita, joissa aihepiiriä kommentoidaan hyvinkin suoraan. Esimerkiksi eräässä kohtauksessa nuori kaunis taloustoimittaja Sloan ja uutiskanavan vanhempi johtaja Charlie Skinner ottavat yhteen pohtien muun muassa sitä, kumpi heistä edustaa todellista nörttiyttä. Kohtauksessa käsitellään ja luodaan nerd-sanan merkitystä. Jossain määrin sen voi nähdä myös kommentoivan nörttiyteen liittyviä sukupuolistereotypioita, ja pohtivan voiko nainen identifioitua nörtiksi.

Sloan Sabbithin hahmo on mielenkiintoinen nörttirepresentaatio jo senkin vuoksi, että talousnörttiys ei ehkä ole perinteisin mahdollinen nörttiyden muoto. Talousasiat sinällään ovat yleisesti hyväksytty ja arvostettava kiinnostuksen kohde. Toisaalta keskeistä nörttiydessä kai on voimakas innostuminen jostakin yksittäisestä aiheipiiristä, mitä Sloan selkeästi edustaa. Nörttimäisyyttä vahvistaa tietty sosiaalinen kömpelyys, mikä johtaa vahvan naishahmon usein kiusallisiin tilanteisiin.

Ehkä perinteisemmän nörttirepresentaation sarjassa tarjoaa Neal Sampat, uutisohjelman verkkosivuston vastaava. Neal on monella tavalla tyypillinen tietokonenörtti. Hän on äärimmäisen taitava informaatioteknologian käyttäjä ja hakkeri, jolla on kunnianhimoisia suunnitelmia sivustolleen. Lisäksi hänellä on stereotyyppisen nörttimäinen taito innostua muiden mielestä oudoista aiheista. Hän muun muassa vakuuttuu isojalan olemassaolosta, ja pyrkii levittämään tietoa olennosta myös muille. Nealilla on joka tapauksessa korkea moraali työssään, eikä hän hyväksy uutissivuston käyttöä pelkän taloudellisen hyödyn välineenä. Hänessä voi ehkä jopa nähdä yhteyksiä niin sanottuun hakkerietiikkaan.

Nörttimäisyys lomittuu Newsroom-sarjassa jonkinlaiseen kulttuurientusiasmiin. Erilaisiin klassikkoteoksiin viittaillaan usein sarjan aikana. Motiiviksi koko kolmikautiselle tv-sarjalle muodostuu Cervantesin Don Quijote. Se symboloi teoksessa kuvitteellisen uutisohjelma News Nightin ja varsinkin kanavan johtaja Charlien epätoivoista taistelua amerikkalaisen journalismin laadun parantamiseksi. Eri teosten siteeraminen on myös sarjassa yleistä. Sitä voi pitää yhtenä nörttiyden performatiivisuuden muotona.

Mutta voiko Newsroomin todella väittää representoivan modernia nörttiyttä? Vastaus on kyllä ja ei. Suurinta osaa hahmoista ei voi pitää nörtteinä, eikä nörttiys aiheena ole missään tapauksessa sarjan keskiössä. Kuitenkin 2000-luvun Yhdysvaltoja kommentoivana teoksena Newsroom ei voi sivuuttaa valtavirtaistuvaa nörttiyttä. Ehkä on myös niin, että uutistoimituksen journalistit luonnostaan ovat hieman keskivertokansalaista nörtimpiä yksilöitä? Hahmoissa yhdistyy nörttimäisiksi ja ei-nörttimäisiksi miellettyjä ominaisuuksia. Tarinan hahmokaarti on sanavalmista ja ulospäin suuntautunutta, mutta kiinnostuksenkohteet vievät osan heistä kohti nörttimäisyyttä. Myös sosiaalisissa tilanteissa leikittely kiusallisuuden rajoilla tuo tarinaan varmasti hetkiä, jotka vatoavat nörtimpään kansanosaan.

Lopputuloksena Newsroomin nerdiys tai geekkiys on valtavirtaista, tavallaan tyylikästä nörttiyttä. Myös vahvasti nörttimäiset toiminnat kuten vaikkapa Jimin kiinnostus Star Trek -sarjaan, luovat hahmoihin ainoastaan lisää kiinnostavuutta eivätkä vähennä heidän sosiaalista hyväksyttävyyttään. Newsroomissa nörttimäiset henkilöt ovat arvostettuja yhteiskunnan huippuosaajia, sekä toisaalta ihmisinä kiinnostavia ja haluttavia yksilöitä. Sen maailmassa marginaalisen nörttiyden aika on ohi.

Ei kommentteja: