Itse olen asiasta eri mieltä. Ensinnäkin nainen jatkaa lausettaan ”Why do you always drag me in here?” (Swafford 2012: 291), mikä implikoi melko selkeästi sitä, että nainen ei ole kiinnostunut olemaan sarjakuvaliikkeessä ja on tullut mukaansa vain koska hänen poikaystävänsä käy siellä. Swafford saa asian kuitenkin kuulostamaan siltä, kuin sarjakuvaliike olisi niin sukupuolittunut ja naisvastainen ympäristö, ettei kyseinen naishenkilö sen vuoksi halunnut tulla sinne. Voisin verrata tapahtumaa siihen, jos veisin poikaystäväni Make Up Storen- liikkeeseen ja hän sanoisi, ettei kuulu sinne ja kysyisi, miksi aina raahaat minut tänne. Väittäisinkö silloin, että hän ei halunnut olla siellä, koska se on niin miehet ulos sulkeva paikka vai koska hän ei vain yksinkertaisesti ole kiinnostunut meikeistä, joten niihin keskittyvä liike on hänelle tylsä paikka?
En väitä etteikö sarjakuvakulttuurissa olisi sukupuolittumisen ongelmia, mutta karsastan tätä näkökulmaa, että kaikesta pitää tehdä sukupuolittunut ongelma. Swafford löytää kyllä kritisoitavaa naissarjakuvasankareiden kehoista, sanomalla: ”The resulting comics do prominently include women, yet the women that appear in the comic book pages are drawn with heaving bust lines and impossibly narrow waists.” (Swafford 2012: 299), mutta ei mainitse sanallakaan sitä, että miessarjakuvasankareiden vartalot eivät myöskään ole niitä kaikista realistisimpia.
Mielestäni Swaffordin olisi kannattanut lähestyä sukupuolittumisen ongelmaa enemmin niiden naisten kautta, jotka ovat kiinnostuneita sarjakuvista ja käyvät sarjakuvaliikkeissä omasta tahdostaan. Se olisi antanut asiasta huomattavasti realistisemman kuvan. Sama kun minut raahaisi metsästysliikkeeseen ja sanoisi, että se on sukupuolittunut ja naisille luotaantyöntävä paikka, koska minua ei kiinnosta olla siellä. Tai ehkä en vain ole kiinnostunut metsästyksestä.
-Mia
Lähteet
Smith, Matthew J & Duncab, Randy (toim.) 2012: Critical approaches to comics: theories and methods. New York: Routledge.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti